Tänään Keravan kaupunginvaltuusto kokoontui vaalikauden viimeiseen kokoukseena. Näin pari päivää vaalien jälkeen lähes 500-sivuinen esityslista tuntui hetken aikaa hieman masentavankin pitkältä. Tärkeitä asioita listalla oli useita, mikä osaltaan selittää järeää lukupakettia.
Keskeisenä teemana näin kesäkuun valtuustossa on perinteisesti edellisen vuoden tilinpäätöksen hyväksyminen. Tilinpäätöksen kylkiäisenä käsitellään myös tarkastuslautakunnan tekemät havainnot edellisen vuoden toiminnasta. Nämä kaksi dokumenttia yhteisesti luovat tärkeimmän ikkunan kaupungin edelliseen vuoteen. Etenkin tarkastuskertomus on todella arvokas tiivistelmä niistä asioista, joihin myös meidän valtuutettujen tulisi kiinnittää erityistä huomiota jatkossa. Olen Keravan talouden suunnasta jonkin verran kirjoittanut blogissa aikaisemminkin. Tällä kertaa tyydyn vain lainaamaan tarkastuslautakunnan raporttia:
Tarkastuslautakunta on huolissaan Keravan talouden kehityksestä. Kaupungin talous on kääntynyt alijäämäiseksi jo vuonna 2019 ja edelleen heikko taloustilanne jatkuu. Kaupunki on saanut kertaluontoisilla tuloilla korjattua talouttaan sekä 2019 että 2020.
Mennyttä tarkastelevien dokumenttien lisäksi tänään hyväksyttiin kaksi tulevaisuuteen katsovaa dokumenttia:
Hyvä ikääntyä Keravalla 2030 - ohjelma
Hyvä ikääntyä Keravalla vuoteen 2030 -ohjelma, joka on kaupunkitasoinen suunnitelma keravalaisten ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi.
Keravan yleiskaava toimii lähtökohtana viherkaavan suunnittelulle ja viherkaavassa tarkennetaan viherrakenteeseen ja viheralueverkostoon liittyviä ratkaisuja näiltä osin. Keravan viherkaava (VK2) laaditaan oikeusvaikutuksettomana.
Oikeusvaikutukseton kaava on kehittämispoliittinen suunnitelma, jolla ilmaistaan tahtotila Keravan viheralueiden käytöstä ja tulevaisuuden kehittämislinjoista.
Molemmat erittäin tärkeitä ohjenuoria tulevaisuuden Keravaa suunniteltaessa. Erityisesti Viherkaavan alullepanossa ja eteenpäinviemisessä Vihreiden valtuustoryhmä on ollut aktiivinen ja tämän hankkeen maaliin saaminen olikin tärkeä virstanpylväs tälle valtuustokaudelle. Kalkkiviivoille meni, mutta nyt viherkaava on hyväksytty.
Tulevan valtuustokauden valtasuhteita määrittää tietysti eniten vaalitulos, jonka mukaan luottamuspaikoista neuvotellaan. Kaupungin hallintosääntö on kuitenkin yksi osa palapeliä, joka määrittää eri luottamuspaikkojen arvoa. Kaupungin hallinnossa valta on melko pitkälle keskittynyt kaupunginhallitukselle. Tänään hyväksytyillä hallintosäännön muutoksilla valta keskittyy entisestään kaupunginhallituksen jäsenille, kun osallistumisoikeus hallituksen alaisten jaostojen kokouksiin siirrettiin valtuuston puheenjohtajistolta hallituksen puheenjohtajistolle. Sinänsä ymmärrettävä muutos, mutta vallan keskittyminen entisestään kyllä hieman arveluttaa.
Kirsikkana kakussa tämän illan esityslistalla oli Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajan virkavaali. Lähes viiden tunnin kokoustamisen päätteeksi toimialajohtajaksi valittiin Olli Huuskonen. Onnea Ollille valinnasta!