Arvoihini liittyvän kirjoituksen jälkeen meni muutama päivä henkisessä krapulassa. Arvot tuli lyötyä paperille melko vauhdikkaasti, vaikka alitajuista ajatustyötä niiden suhteen olikin varmasti tullut tehtyä jo pitemmän aikaa. Otinko kaiken huomioon? Mitä jos arvoni ovatkin huonot? Onko tälläisessä ruotimisessa mitään järkeä?
Yksi motiivi näiden asioiden julkaisussa on se, että joku lukijoista tarttuu niihin ja sparraa eteenpäin. Tällä kertaa kävi juurikin niin. Ystäväni Hapo laittoi postia ja lähetti työkalun, jota on käyttänyt omien arvojensa määrittämiseen. Viikon mittaan teinkin harjoituksen annettujen ohjeiden mukaan. Vaikka lopputulema arvojen lukumäärän ja sanamuotojen suhteen on erilainen kuin oman pohdiskeluni tulos, niin huojentavasti tulokset ovat kovin yhteneväiset. Ehkä voin siis toistaiseksi jatkaa elämääni nyt määritettyjen suuntaviivojen mukaisesti.
Ajatuksenani oli, että määrittäisin vuoden tavoitteet siten, että ne olisivat tavalla tai toisella linjassa arvojen kanssa. Melko loogista.
Aikaisempina vuosina olen jakanut tavoitteita seuraaviin kategorioihin:
Näiden kategorioiden ympärille olen luonut ajatuskartan ja hahmotellut mitä kukin kategoria pitäisi sisällään tarkemmalla tasolla. Kategoriat ovat toimineet mielestäni hyvin ja jatkan niiden käyttöä tänäkin vuonna.
Vanhojen kategorioiden lisäksi olen päättänyt tuoda tälle vuodelle ylimääräisen teeman, jonka koen kaipaavan erityistä huomiota: “Digitaalinen minä”. Jo pidemmän aikaa olen pohtinut, että levällään olevat digikuvat pitäisi saada ruotuun, lukuisat vanhat kovalevyt perattua läpi, turhat tunnukset ja sähköpostilistojen jäsenyydet poistettua. Listaa voisi jatkaa melko pitkään.
Toinen muutos tälle vuodelle on se, että en lyö kaikkia tavoitteita lukkoon koko vuodeksi. Tässä taustalla oikeastaan muutama syy:
Erityisesti digitaalisen minän kasaan parsimisessa olen ajatellut käyttää kvartaali-ajattelua, jotta saisin hommat puristettua maaliin ja voisin keskittyä yksittäiseen osa-alueeseen kerrallaan.
Kolmantena muutoksena pyrin vähentämään määrään pohjautuvia tavoitteita. Tietyissä asioissa, kuten talous, ne toimivat hienosti ja jatkan aikaisemmalla mallilla. Sen sijaan esimerkiksi liikuntasuoritusten määrää seuraan lähinnä vain takalautana sen suhteen, että en täysin repsahda, kuten toissavuonna. Varsinaiset kehittymiseen liittyvät tavoitteet mitataan sitten jollain muulla tavoin.
Vuoden erikoiskategoriassa keskityn digitaaliseen omaisuuteeni ja sen hallintaan. Vuoden mittaan on tarkoitus käydä läpi kaikki digitaaliset arkistot ja järjestää ne asianmukaisesti. Yhtenä teemana esiintynee lisäksi ainakin tietoturva. Jäämistösuunnittelua liippaavana asiana tarkoitus olisi myös dokumentoida tämä kokonaisuus, jotta meteorin tippuessa päähän myös läheisillä olisi pääsy tarvittaviin tietoihin.
Ensimmäisen kvartaalin teemana tulee olemaan valokuvat. Tarkoitus on organisoida koko kuvakirjasto yhteen paikkaan. Ongelma ei niinkään ole se, ettenkö olisi organisoinut kuvia tähänkin asti, mutta matkan varrella kokeilussa on ollut lukuisia ohjelmistoja ja varmuuskopiointi-metodeja. Näin ollen kuvia on useissa paikoissa ja lisäksi useampina kopioina. On aika saada kuvien arkistointi haltuun ja kuvat asianmukaisesti varmuuskopioitua. Lisäksi haluan kestävän tavan jakaa kuvia lähipiirille.
Liikunnan suhteen olen asettanut itselleni tavoitteeksi parantaa heinäkuussa Joroisilla viime vuoden puolimatkan triathlonin aikaa. Tämä kattaa käytännössä ensimmäisen vuosipuoliskon eikä toiselle puolikkaalle ole vielä sen tarkempaa suunnitelmaa. Hienoa olisi alittaa viiden tunnin raja, mutta se vaatii onnistumista niin harjoittelun, terveyden kuin olosuhteidenkin osalta. Ensisijainen tavoite siis parantaa viime vuoden aikaa. Vuoden ensimmäisessä kvartaalissa tämä tavoite näkyy trainer-harjoittelun mukaan ottamisena, eli pyörän sisään tuomisena.
Seuraan edelleen liikuntasuoritusten määrää, mutta tavoitteena on vain pitää määrä tasaisena ja edellisten vuosien luokassa. Treenaamisen pitää olla mielekästä ja tapahtua ilman jatkuvia kolotuksia. Tämä tarkoittaa suurempaa keskittymistä lihashuoltoon ja vaivojen aktiivista hoitoa. Tavoitteena löytää itselle sopiva ryhmä lihashuoltoon.
Muuten tavoitteena terveyden suhteen on jatkaa krapulatonta elämää sekä lihattoman ruokavalion suosimista. Ei siis absolutismia kummallakaan osa-alueella, vaan hyväksi havaitulla maltillisella linjalla kulkemista.
Viime vuonna tavoitteenani oli saada säästöön 10% ja laittaa hyväntekeväisyyteen reilu 3% nettotuloistani. Tämä tavoite toteutui ja ylittyikin hieman.
Viime vuosi oli ensimmäinen, jolloin tein tietoisen suunnitelman hyväntekeväisyyden suhteen. Suosittelen lämpimästi kaikille länsimaisessa hyvinvointikuplassa asuville. Omalla kohdallani se ei arkielämään vaikuttanut millään tavalla, kun toiminta oli etukäteen suunniteltua ja budjetoitua. Ja auttaahan voi muullakin tavalla kuin taloudellisesti.
Tulevalle vuodelle olen ajatellut kiristää tahtia siten, että tavoittelisin yhteensä 15% pottia. Kuitenkin siten, että säästöön laittaisin 5% ja hyväntekeväisyyteen 10% nettotuloistani. Tämä on melko radikaali muutos, mutta tuntuu tällä hetkellä oikealta.
Yhtenä talouden tavoitteena tälle vuodelle on tutkia mahdollisuuksia lähteä vuokra-asuntojen maailmaan. Alustavasti tätä viime vuonna jo pohdiskelinkin, mutta konkreettiset askeleet jäivät ottamatta. Tämä on kuitenkin enemmän ehkä vuoden jälkipuoliskon heiniä.
Ensimmäisen kvartaalin taloudellisena tavoitteena on saattaa jäämistösuunnitteluun liittyvät paperiasiat kuntoon. Tämä voi kuulostaa virkeän nuoren miehen tavoitteisiin hieman oudolta, mutta koskaan ei tiedä mitä elämä tuo tulleessaan. Yksinkertainen testamentti ja hoitotahto voivat kuitenkin olla arvaamattoman arvokkaita (niin itselle kuin lähipiirille), jos sattuu joutumaan onnettomuuden uhriksi. Ei niin positiivissävytteistä, mutta olisi syytä saada pois päiväjärjestyksestä.
Vapaa-ajan suhteen suurempia visioita ei tavoitteellisuuden suhteen ole. Ehkä parempikin niin. Uutena “harrastuksena” olemme vaimon kanssa päättäneet hankkia museokortit ja käyttää niitä aktiivisesti. Ulkoiluharrastusta on tarkoitus jatkaa edelleen ja tämän vuoden hiihtoreissukin on jo kalenterissa toukokuulle Islantiin. Vähintään yhdessä uudessa kansallispuistossa olisi myös tavoitteena käydä.
Kotona voisi tietysti aina fiksata yhtä ja toista. Ja varmasti pitäisikin. Jo viime vuonna alkanut tavaroiden läpikäynti ja ylimääräisten kierrätykseen saattaminen jatkuu tänäkin vuonna. Vuoden ensimmäisinä päivinä sain valmiiksi CD-levyjen läpikäynnin ja säilyttämisen arvoisten digitoinnin. Vielä olisi erinäinen määrä VHS- ja DV-nauhoja, satunnaisia valokuvia, monisteita ja papereita läpikäytäväksi. Tavoitteena olisi, että kaikki tarpeellinen olisi tämän vuoden päätteksi digitoitu ja loput hävitetty tai arkistoitu. Ensimmäisen kvartaalin tavoitteena käydä läpi kaikki vanhat kovalevyt ja sen jälkeen tuhota ne.
Koko vuoden tavoitteena on aktivoitua kuvien ottamisessa siten, että vuoden lopuksi voisi kasata arkistoihin läpileikkauksen vuoden tapahtumista. Kun olen käynyt läpi valokuva-arkistoja, niin on ollut mielenkiintoista huomata kuinka otettujen valokuvien määrä on tippunut todella dramaattisesti verrattuna ensimmäisiin vuosiin, kun omistin digikameran. Esim. vuodelta 2002 minulla on pitkälti toista tuhatta digikuvaa, mutta vuodelta 2013 ainoat kuvat ovat kännykkäkameralla räpsittyjä. Tai sitten hukassa.
Viime vuosina olen asettanut tavoitteekseni lisätä suunnitelmallisuutta ja “laatu korvaa määrän” -ajattelua työrintamalla. Myös uuden oppiminen on ollut keskeisessä osassa. Näissä olen onnistunut vaihtelevalla menestyksellä, mutta tavoitteina ne ovat mielestäni hyviä. Konkreettisina työkaluna uuden oppimiseen olen osallistunut vähintään yhteen teknisen alan konferenssiin ulkomailla se mahdollisimman moneen kotimaassa. Ja toki blogien läpikahlaaminen on osa prosessia. Tätä linjaa on hyvä jatkaa.
Ensimmäisen kvartaalin kokeiluna tulen varaamaan joka viikosta vähintään yhden työpäivän verran aikaa ammatillisen osaamiseni kehittämiseen tai blogiin kirjoittamiseen Olen pyrkinyt tähän aikaisemminkin, mutta lähes järjestään alkanut lipsua pari viikkoa ryhtiliikeen jälkeen. Nyt tavoitteena on pitää kiinni kvartaalin ajan siitä, että aikaa tulee varattua riittävästi muuhunkin kuin asiakastöihin. Kvartaalin jälkeen on aika arvioida tuloksia ja saako tämä jatkoa.
Itseni kehittämisen suhteen ajatuksia on jonkin verran, mutta mitään koko vuoden kattavaa suunnitelmaa ei toistaiseksi ole. Kantavana teemana tulee kuitenkin alkuvuodesta olemaan ainakin sosiaalisen median käyttö - tai oikeastaan sen vähentäminen. Tuntuu, että erilaisissa palveluissa tapahtuvien päivitysten seuraamiseen menee kohtuuttoman paljon aikaa siitä saatavaan hyötyyn nähden. Osa sisällöstä luultavasti ennemmin taannuttaa kuin kehittää. Ensimmäisen kvartaalin kokeiluna tulen pitämään sosiaalisen median pois vessasta ja sängystä. Tarkoitus siis keskittyä oleelliseen ja käyttää aika paremmin hyödyksi, esimerkiksi lukemiseen. Lisäksi olen poistanut Facebookin aplikaation kokonaan kännykästäni, jotta voin luopua jatkuvasta päivitysten tarkistamisesta.
Olen pohdiskellut erilaisia tapoja vaikuttaa elämässäni olevissa yhteisöissä ja olla sitä kautta hyödyksi sekä kehittää omia taitojani. Tämä ei kuitenkaan ole vielä konkretisoitunut ihan toimenpiteiksi asti, mutta on agendalla kuitenkin.
Tämän vuoden tavoiteasetanta ei ole ollut aivan yhtä suoraviivainen kuin viime vuonna. Lisäksi monta asiaa on vielä enempi tai vähempi suunnitteluasteella. Samoin jää nähtäväksi, että onko tämä lähestymistapa toimivampi tai huonompi kuin insinöörimäinen “toiminta graafeiksi” -metodi.
Harmittavasti ainakin alkuvuoden tavoitteissa ympäristöön liittyvät asiat ovat hyvin vähäisessä roolissa. Tarkoitus on kuitenkin jatkaa autotonta elämää sekä vähentää lihan syöntiä entisestään. Ehkäpä tässä vuoden mittaan kirkastuu myös muita konkreettisia tapoja edistää ympäristön asiaa.
Tekemistä kuitenkin riittää jo tässäkin, lienee aika ryhtyä sanoista tekohin!