Kerava ja Sipoo ovat suunnittelemassa monitoimihallia Keinukallioon. Matkan varrella suunnitelma on hioutunut sisältämään erillisen monitoimihallin ja erillisen jalkapallohallin. Harrastusmahdollisuuksien paraneminen on luonnollisesti hieno asia, joten sinänsä olen ollut positiivisella mielellä hankkeen suhteen. Kahden kunnan yhteistyönä edistettävä hallihanke on myös ylikunnallisen luonteensa puolesta harvinaisuus ja toimii toivottavasti suunnannäyttäjänä sille, että kuntarajojen ylittävää yhteistyötä voisi tehdä jatkossa enemmänkin.
Keinukallio hallien sijaintina on herättänyt keskustelua Keravalaisten valtuutettujen joukossa. Hämmästyisin, mikäli näin ei olisi myös Sipoon puolella. Itse miellän Keinukallion ihan luotevana paikkana halleille keravalaisesta näkökulmasta. Etenkin, kun yhteistyökumppanina on Sipoo, on tärkeää että sijainti on lähellä kuntien rajaa. Toki matka esimerkiksi Nikkilästä Keinukallioon on siltikin melko pitkä, mutta sen merkityksen arviointi jää Sipoolaisten luottamushenkilöiden vastuulle.
Entäpä sitten hankkeen taloudellinen puoli? Hallin pyörittämiseksi on tarkoitus perustaa osakeyhtiö, jonka Kerava ja Sipoo omistavat asukaslukujensa suhteessa. Samassa suhteessa jakautuvat siten myös taloudelliset vastuutkin. Kuluvan valtuustokauden alussa Keravan valtuusto otti varsin kielteisen kannan yksityisten hankkeiden lainojen takaamisen osalta. Perusteluna käytettiin mm. sitä, että tuolla mallilla rahoitetut hankkeet kaatuvat lopulta kaupungin käsiin. Nyt ollaan sitten rakentamassa ja rahoittamassa omin voimin hallia, joten voimmeko odottaa että taloussuunnitelmat olisivat paremmissa kantimissa kuin kielteisen vastaanoton saaneet yksityiset hankkeet? Eipä oikeastaan.
Investointina hallihanke on merkittävä. Tämän hetken arvio hintalapusta on 15,7 miljoonaa euroa ja oletettavasti tulee olemaan seuraavan valtuustokauden merkittävimpiä investointeja. Rakentaminen on kallista, joten investoinnin suuruusluokka on sinänsä odotettu. Isoimmat kysymysmerkit koko hankkeen valmistelun aikana ovatkin liittyneet käyttötalouden elinkelpoisuuteen. Ja tässä kohtaa siirrytään mielestäni alueelle, joka ei kyllä ihan kestä kriittistä tarkastelua.
Monitoimihalli-kokonaisuus ei tule pyörimään omillaan esitettyjen taloussuunnitelmien mukaan. Onko tämä ongelma? Ei sinänsä, koska kyllähän kaupunki subventoi muidenkin liikuntapaikkojen taloutta (jäähalli, Kalevan tekonurmi, uimahalli, jne.). Vuosittainen lovi hallien taloudessa on arvioitu olevan 250t€ ainakin ensimmäisen viiden vuoden ajan. Se missä mielestäni mennään metsään on tapa, jolla tuo kassavaje on päätetty kattaa. Sen sijaan että rehdisti myönnettäisiin että halli kaipaa subventointia, tuo vaje on päätetty paikata “päiväkäyttömaksuilla”. Toisin sanoen Kerava ja Sipoo sitoutuvat ostamaan hallista käyttöaikaa siten, että talousluvut saadaan näyttämään elinkelpoisilta. On esitetty, että tavoitteena on pienentää tuota päiväkäyttömaksujen suuruutta ensimmäisen viiden käyttövuoden jälkeen. Saman voisi esittää myös seuraavasti: “Kerava ja Sipoo sitoutuvat ostamaan käyttöaikaa hallista tarvettaan enemmän, jotta talousluvut saadaan positiiviksiksi”.
Kyse on toki loppupeleissä samoista euroista: kaupungin kassan kannalta ei ole merkitystä katetaanko halliyhtiön tappioita vai ostetaan “käyttöaikaa”. Mielestäni hallien elinkelpoisuuden arvioinnin kannalta olisi kuitenkin selkeämpää mikäli tappioita ei verhottaisi tällä tavalla. Halliyhtiötä ei myöskään varsinaisesti kannusteta saamaan toimintaansa kassavirran osalta positiiviseksi, kun takataskussa on sopimus jolla tappiot häivytetään. Mielenkiinnolla odotan sitä keskustelua, jossa päätetään kuinka paljon kukin toimiala joutuu ostamaan ilmaa hallin käyttöaikana.
Hallihanke on prosessina ollut myös mielenkiintoinen seurattava kuluvan valtuustokauden aikana. Kuten alussa totesin, niin hanke on mielestäni sinänsä kannatettava. Se ei kuitenkaan kauden alussa mahtunut investointiohjelmaan. Niin se siellä kuitenkin nyt on ja yhtenä perusteena tähän on yhteistyö Sipoon kanssa.
Valtuuston on hankkeen tiimoilta tehnyt päätökset asemakaavan hyväksymisen osalta sekä tehnyt investointivarauksen sen varalta, että hanke etenee. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että valtuusto ei tule missään vaiheessa päättämään lähdetäänkö hanketta todella viemään toteutusvaiheeseen vai ei. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen halliyhtiön perustamisesta ja siihen liittyvän osakassopimuksen hyväksymisestä. Valtuustolle asia tuodaan vain tiedoksi - ei päätettäväksi. Voidaan toki saivarrella, että tuleva valtuusto saa eteensä hallihankkeen lainatakauksesta päättämisen ja siten lopullisesti päättää rakentamisesta, mutta käytännössä hallin rakentamisesta ja käyttötalouden tappioiden kattamisesta on jo nyt kaupunginhallituksen toimesta päätetty. Mielestäni lähes 16 miljoonan euron investointiin ja halliyhtiön osakkaaksi ryhtyminen olisi ollut parempi päättää valtuustotasolla, mutta tällä kertaa asia eteni eri tavalla.
Toivon, että hallihanke toteutuu. Tyylipisteiden osalta olisimme ehkä voineet suoriutua paremminkin.