Vaalikonevastauksia

Vaalikoneissa kysymysten asettelu on monesti hyvin yksinkertaistava ja joihinkin kysymyksiin voisi vastata aivan yhtä hyvin “jokseenkin samaa mieltä” tai “jokseenkin eri mieltä”. Kokonaiskuvan saamiseksi olenkin koonnut vastaukseni tälle sivulle ja pyrkinyt perustelemaan ajatuksiani lähes jokaisen kysymyksen kohdalla.

1. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palvelujen karsiminen. - Jokseenkin eri mieltä

Talouden paikkaaminen veroja korottamalla ei ole pitkässä juoksussa kestävä ratkaisu. Toimintaa pitäisi tehostaa ja ohjata ennaltaehkäisevään suuntaan ja sitä kautta kulujen hallintaan, jotta kysymyksen kaltaisiin tilanteeseen ei edes jouduttaisi.

Samaan aikaan on oltava tarkkana, että mahdolliset muutokset palvelutarjonnassa eivät aiheuta pitkässä juoksussa entistäkin suurempaa kustannusrasitusta. Toisin sanoen palveluiden ennaltaehkäisevä vaikutus pitää arvioida tarkasti muutoksia tehtäessä.

2. Kuntani palveluja pitää siirtää entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettaviksi. - Jokseenkin samaa mieltä

Kaupunki on monessa palvelussa varsin tehokas toimija. Mielestäni palvelut tulisi järjestää ensisijaisesti laadun ja kustannustehokkuuden kannalta parhaalla tavalla. Se, että tuottaako palvelun kaupunki vai yksityinen taho ei pitäisi olla merkityksellistä.

Uskon, että on mahdollista löytää palveluja, jotka olisi tehokkaammin yksityisten toimijoiden tuotettavissa - ainakin kriittistä arviointia asian suhteen tulisi tehdä tasaisin väliajoin.

Tämä on kysymys, johon olisi voinut vastata yhtä hyvin “Jokseenkin eri mieltä”.

3. Olisi hyvä, että kuntaani tulisi lisää ulkomaalaista työvoimaa. - Jokseenkin samaa mieltä

Pitkässä juoksussa tarvitsemme lisää työvoimaa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Työvoiman kotimaa ei mielestäni ole merkityksellistä, vaan pääasia olisi löytää tarvetta vastaavaa ammattitaitoista työvoimaa. Käytännössä tulemme tarvitsemaan lisää ulkomaista työvoimaa.

4. Terveyskeskusmaksut pitää poistaa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kunnolliseen hoitoon. - Jokseenkin eri mieltä

Mielestäni maksukykyisten kaupunkilaisten tulisi jatkossakin maksaa julkisista palveluistaan. Terveyskeskusmaksujen poiston puolesta puhuu se, että maksut toimivat heikoimmassa asemassa oleville kynnyksenä päästä terveyspalveluiden piiriin, vaikka jo tälläkin hetkellä maksuista on mahdollisuus saada vapautus.

Ennen maksuista luopumista pitäisi kokeilla muita keinoja turvata kaikille pääsy terveydenhuollon palveluiden piiriin: Lisätä maksuvapautuksen mahdollisuudesta tiedottamista sekä tehdä maksuvapautuksen hakemisesta mahdollisimman helppoa (esim. yksinkertainen rasti ruutuun ilmoittautumisen yhteydessä).

5. Koulurauhan turvaamiseksi ryhmäkokoja on pienennettävä nykyisestä, vaikka se vaatii enemmän rahaa kouluille - Jokseenkin eri mieltä

Keravalla koulujen ryhmäkoot ovat nykyisellään verrattain pieniä. Tätä on pidetty arvokkaana asiana siihen onkin tehty panostuksia. Mielestäni nykyiset ryhmäkoot tulisi turvata (max. 22 oppilasta aloittavalla luokalla). Koulurauhan turvaamiseksi voidaan varmasti miettiä muita keinoja - en usko että ryhmäkokojen pienentäminen entisestään olisi tehokkain tapa.

6. Kuntani pitää maksaa syntyvien lasten perheille vauvarahaa - Jokseenkin samaa mieltä

Mielestäni nykyinen Kerava-lisä toimii vetovoimatekijänä kaupungillemme. Mikäli tässä kysymyksessä tarkoitetaan Kerava-lisää, niin pidän sen jatkamista perusteltuna.

7. Keravan ja Sipoon yhteishankkeena suunniteltu monitoimihalli Keinukallion alueelle pitää saada toteutettua mahdollisimman nopeasti - Jokseenkin sama mieltä

Mielestäni tämä hanke on kannatettava, mutta siihen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä. On vielä epäselvää, että toimisiko halli taloudellisesti kestävällä pohjalla vai kaatuisiko osa toimintakuluista kaupungin maksettavaksi. Mikäli hallin taloudellisia suunnitelmia ei saada aidosti kestävälle pohjalle, ei hallihanketta pidä väkisin viedä eteenpäin.

Toivoisin, että hankkeen yhteydessä huomioitaisiin myös Keinukallio-Kuusijärvi reitin ympärivuotisten käytön mahdollistaminen. Olisi luonnollista, että kuntarajat ylittävän yhteistyön myötä pyrittäisiin edistämään myös alueen muita yhteisiä liikuntahankkeita.

8. Keravan kaupungin tulee rakentaa skeittialue Sompioon alkavalla valtuustokaudella - Täysin samaa mieltä

On aika saada skeittipuisto-hanke maaliin. Asiaa on käsitelty päättävissä elimissä vuosikausia ja valmistelua on tehty todella kattavasti. Asia ei tietysti täysin ole luottamushenkilöiden käsissä tällä hetkellä, mutta hankkeen jatkovalmistelua on mielestäni syytä viedä eteenpäin.

Sompion puisto tarjoaa mainion aihion siihen, että skeittiparkin myötävaikutuksella kaupunkiimme saataisiin yksi elinvoimainen kaikkien kaupunkilaisten keidas lisää. Puisto itsessään toki on jo nyt olemassa, mutta uskon lisääntyvän käyttäjäkunnan myötävaikuttavan siihen, että alueella olisi mahdollista nähdä tulevaisuudessa laajemminkin erilaisia virkistyskäytön palveluja. Skeittipuisto on merkittävä investointi ja sen ympärille muodostuva muu toiminnan/alueen kehittämisen potentiaali tulisi huomioida myös.

9. Keravan keskustan tiivistämistä ja korkeaa rakentamista tulee jatkaa myös asemanseudulla ja ydinkeskustan ulkopuolella - Jokseenkin eri mieltä

Mielestäni linjaus siitä, että korkeaa rakentamista keskitetään keskustan alueelle on hyvä. Korkea rakentaminen ei kuitenkaan itsessään saa olla mikään itseisarvo. Keskustan ulkopuolella pärjäämme matalammallakin rakennuskannalla.

Tiivistämisrakentamista on yleisesti pyritty helpottamaan mm. rakennusjärjestyksen muutoksilla. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta samaan aikaan pitäisi huolehtia siitä että vuosikymmeniä vanhoja kaavamääräyksiä päivitettäisiin vastaamaan tätä tahtotilaa.

10. Sisäilmaongelmien takia suljettu Keskuskoulu pitää säilyttää ja peruskorjata koulukäyttöön - Jokseenkin samaa mieltä

Rakennuksesta tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että koulu on turvallisesti peruskorjattavissa kouluksi. Mielestäni tässä asiassa on luotettava asiantuntijalausuntoihin. Tämän lisäksi rakennus on suojeltu ja mielestäni keskeinen osa kaupunkimme historiaa.

Keskustassa on tarve koululle. Pidän luonnollisena, että Keskuskoulu peruskorjataan, mikäli asian edetessä rakennus on säilynyt peruskorjattavassa tilassa. Tämä on mielestäni niin historiallisesti kuin aikataulullisestikin kestävin ratkaisu.

11. Kotikuntani pitää tarjota kuntapaikkoja kiintiöpakolaisille tai oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille - Täysin samaa mieltä

Mielestäni meidän tulee tässä asiassa kantaa kortemme kekoon. Keravalla kiintiöpakolaisten tai oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden osuus ulkomaisesta väestöstä on äärimmäisen pieni. Oleellista olisikin varmistua siitä, että kaupungin palvelut kantaväestön ulkopuolisille asukkaille yleisemminkin palvelisivat heitä mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollistaisivat sujuvan kotoutumisen ja integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan.

12. Keravan tulee vastustaa yksityisautoiluun kohdistuvia ruuhkamaksuja - Jokseenkin samaa mieltä

Tämä ei ole mitenkään yksinkertainen asia. On pidettävä huoli siitä, että Keravan asema metropolialueen kuntana säilyy kilpailukykyisenä niin elinkeinoelämän kuin työntekijöiden näkökulmasta. Tämä osaltaan puhuu ruuhkamaksuja vastaan.

Samaan aikaan on kuitenkin ajateltava sitä miten pitkässä juoksussa voimme vähentää liikenteen päästöjä. Keravalaisina meidän on panostettava asemaamme liikenteen solmukohtana ja huolehdittava siitä, että julkisen liikenteen yhteydet pääkaupunkiseudun suuntaan ovat mahdollisimman kattavat.

Ruuhkamaksujen sijaan näkisin mieluummin kokonaisvaltaisemman autoilun verotuksen muutoksen, joka ottaisi paremmin huomioon autoilun aiheuttamat haitat ihmisille ja ympäristölle. Tämän tyyppinen ratkaisu varmasti osaltaan nostaisi yksityisautoilun kustannuksia ruuhkaisimmilla alueilla (ja mahdollisesti madaltaisi haja-asutusalueilla), mitä en itsessään pidä huonona asiana. Tämä on kuitenkin kunnallispolitiikan ulkopuolella päätettävä asia.

13. Päätöksenteossa ympäristö pitäisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle silloin kun nämä ovat keskenään ristiriidassa - Tyäsin samaa mieltä

Talous voi joustaa hetkellisesti ja palautua. Ympäristön kanssa todennäköisyydet ovat pienemmät. Ympäristöarvot tulisi olla sisäänrakennettuna, kun talouskasvun suuntaviivoja suunnitellaan. Jokaista puuta ei tarvitse säästää, mutta isossa mittakaavassa luonto pitäisi aina tulla ensin.

14. Kaupunki saa pakkolunastaa yksityisiä maita, jos se on Keravan talouden kannalta perusteltua - Täysin eri mieltä

Mielestäni Keravan talous olisi kestämätön perustelu mahdollisille pakkolunastuksille. Pakkolunastus tulisi mielestäni olla viimeisin keino valikoimassa eikä sitä tule käyttää kevyin perustein. Vain merkittävän Keravan kaupunkikuvan kehittämisen esteenä olevan tilanteen purkaminen voisi tulla kyseeseen pakkolunastamalla.

15. Kuntani tulee tarjota ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille - Täysin samaa mieltä

Keravalla on tällä valtuustokaudella aloitettu alle 20-vuotiaiden maksuton ehkäisy. Samaan aikaan tuossa ikäryhmässä raskauden keskeytykset ovat vähentyneet merkittävästi. Sen sijaan 20-25 vuotiaiden ryhmässä raskauden keskeytykset ovat viime vuosina lisääntyneet.

On sekä taloudellisesti että inhimillisesti järkevää ulottaa ilmainen ehkäisy 25-vuotiaaksi asti, jotta turhilta raskauden keskeytyksiltä voitaisiin välttyä.

16. Keravan kouluissa tulee tarjota myös vegaaninen ruokavaihtoehto päivittäin - Täysin samaa mieltä

Vegaaniruoan tarjoamisesta on jo päätös tältä valtuustokaudelta. En näe syytä miksi sitä pitäisi muuttaa.

17. Kunnallisissa ruokapalveluissa (esim. kouluissa) tulee painottaa lähituotteita, vaikka muualta ostaminen olisi halvempaa - Osin samaa mieltä

Kannatan lähituotteiden käyttämistä ja tiettyyn pisteeseen asti myös sitä, että niistä maksettaisiin enemmän kuin kauempaa tuotetuista. Hinnan sijaan pääasiallisena kriteerinä pitäisi kuitenkin mielestäni käyttää ruoan terveys- ja ilmastovaikutuksia - ei pelkästään hintaa.

18. Keravan valtuuston kokoa tulee pienentää lain mahdollistamaan 43 valtuutettuun säästöjen saamiseksi - Osin samaa mieltä

Valtuuston kustannukset kaupungin budjetissa eivät ole niin suuret, että valtuuston kokoa kannattaisi sen myötä pienentää. Nykyisellään kaupungin vastuulla olevien tehtävien laajuus on myös sellainen, että valtuuston kokoa voidaan pitää perusteltuna.

Mikäli sote-uudistus menee tulevalla valtuustokaudella läpi, siirtyy kaupungin tehtävistä ja taloudesta merkittävä osuus maakunnan tasolle. Siinä tilanteessa on perusteltua arvioida uudestaan valtuuston tarpeellinen koko.

19. Kunnan työntekijöitä ei saa irtisanoa eikä lomauttaa edes kovissa säästöpaineissa - Täysin eri mieltä

Kukaan ei halua lomauttaa tai irtisanoa henkilöstöä kevein perustein. Ei yksityisellä sektorilla eikä julkisella. Kaupungilla on lakisääteisiä tehtäviä, joiden laadukas toteutus pitää taata riittävän henkilöstön osalta tilanteessa kuin tilanteessa.

Mielestäni julkisen sektorin työpaikkoja pitää kuitenkin pystyä arvioimaan yhtä lailla kuin yksityisen puolenkin.

20. Keravan tulee tehdä ensi valtuustokauden aikana päätös siirtymisestä pormestarimalliin. - Täysin eri mieltä

Keravalla ei ole tarvetta siirtyä pormestarimalliin. Kokemukset naapurikunnasta ovat osoittaneet, että pormestarimallissa on omat haasteensa eikä välttämättä tuo kaivattua tehokkuutta päätöksentekoon. Sote-uudistus muuttaa jatkossa kaupungin toimintaympäristöä merkittävästi ja sen vaikutukset on katsottava ennen kuin on järkevää edes ajatella Keravan johtamismallin muutoksia.

1. Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. - Täysin samaa mieltä

Kasvisruoka on ekologisesti kestävämpää kuin liharuoka. Tästä syystä laadukkaan kasvisruoan osuutta tulisi yleisesti ottaen lisätä. Kasvisruokaa vähintään kerran viikossa tulisi pitää minimitavoitteena.

2. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan luoda työpaikkoja. - Täysin eri mieltä

Talous voi joustaa hetkellisesti ja palautua. Ympäristön kanssa todennäköisyydet ovat pienemmät. Ympäristöarvot tulisi olla sisäänrakennettuna, kun talouskasvun suuntaviivoja suunnitellaan. Jokaista puuta ei tarvitse säästää, mutta isossa mittakaavassa luonto pitäisi aina tulla ensin.

Mikäli työpaikkojen luomiseksi ympäristö- ja luontoarvoista joudutaan tinkimään, voidaan varsin aiheellisesti kysyä että onko juuri nämä työpaikat sellaisia, joita Keravalle haluamme?

3. Koronakriisissä pitäisi luottaa enemmän ihmisten vapaaehtoisuuteen kuin pakkotoimiin. - Jokseenkin eri mieltä

Mielestäni on hienoa, että suomalaiset ovat noudattaneet koronaohjeistuksia varsin hyvin ilman pakkojakin. Pandemian hallinta on kuitenkin niin laaja kokonaisuus, että sitä ei voi jättää yksittäisten ihmisten omien arvioiden varaan. Mielestäni asiantuntijavetoiset rajoitukset ovat ihan paikallaan suositusten lisänä.

4. Kuntani pitää tarjota maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille. - Täysin samaa mieltä

Keravalla on tällä valtuustokaudella aloitettu alle 20-vuotiaiden maksuton ehkäisy. Samaan aikaan tuossa ikäryhmässä raskauden keskeytykset ovat vähentyneet merkittävästi. Sen sijaan 20-25 vuotiaiden ryhmässä raskauden keskeytykset ovat viime vuosina lisääntyneet.

On sekä taloudellisesti että inhimillisesti järkevää ulottaa ilmainen ehkäisy 25-vuotiaaksi asti, jotta turhilta raskauden keskeytyksiltä voitaisiin välttyä.

5. Kuntani pitää järjestää huumeidenkäyttäjille mahdollisuus vaihtaa käytetyt neulansa puhtaisiin. - Täysin samaa mieltä

Tämä olisi ongelmallisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten kannalta inhimillistä. Samalla edesautettaisiin huumeneulojen päätymistä asianmukaisesti jätehuoltoon sekä saataisiin kontaktipinta näihin ihmisiin.

6. Kaikille vanhuksille on taattava oikeus palvelukotipaikkaan. - Täysin samaa mieltä

Vanhusten asumistilanne tulee ratkaista yksilöllisesti. Uskon, että moni haluaisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja tätä tulisi tukea. On myös taloudellisesti järkevää panostaa laadukkaaseen kotihoitoon sen sijaan, että kaikki vanhukset ajetaan palvelukoteihin. Riittävä määrä palvelukotipaikkoja on kuitenkin oltava, jotta nykyisen kaltainen paikan odottaminen terveyskeskusten vuodeosastoilla saadaan päättymään.

7. Terveyspalveluiden tarjoaminen etäyhteydellä on hyvä tapa varmistaa niiden saatavuus kaikkialla. - Jokseenkin samaa mieltä

Keravan kokoisessa kaupungissa etäyhteyksien käyttäminen maantieteellisen etäisyyden takia ei ole perusteltua. Sen sijaan etäyhteyksillä voidaan parantaa ja laajentaa jo olemassa olevaa palvelutarjontaa. Terveydenhuollon palveluissa on paljon kohteita, joissa etäyhteydellä ja älykkäillä digitaalisilla sovelluksilla voitaisiin saavuttaa niin parempi asiakaskokemus kuin taloudellisesti tehokkaampi palvelutuotantokin.

8. Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään. - Jokseenkin eri mieltä

Mielestäni tasavero kunnallisverotuksessa on toimiva malli. Sote-uudistus tullee muokkaamaan verotusta lähivuosina, joten en näe syytä muuttaa kuntaverotusta ennen kuin sote-uudistus on toteutunut.

9. Kun kunnan menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä. - Jokseenkin eri mieltä

Talouden paikkaaminen veroja korottamalla ei ole pitkässä juoksussa kestävä ratkaisu. Toimintaa pitäisi tehostaa ja ohjata ennaltaehkäisevään suuntaan ja sitä kautta kulujen hallintaan.

10. Jos kunnan menoja pitää vähentää, miten se on tehtävä? Aseta seuraavat keinot tärkeysjärjestykseen.

  1. Ulkoistamalla palveluita yksityisille yrityksille
  2. Lykkäämällä rakennus- ja korjausinvestointeja
  3. Leikkaamalla kunnan jakamista avustuksista
  4. Lakkauttamalla palvelupisteitä kuten kouluja ja kirjastoja
  5. Lomauttamalla tai vähentämällä henkilöstöä

Kysymyksenasettelu on siinä mielessä epäonnistunut, että valittavissa olevat keinot eivät juuri sisällä toiminnan tehostamisen ja kehittämisen kautta saavutettavia säästöjä. Keravalla aiheutuu vuosittain huomattavat kulut niin työntekijöiden sairaspoissaoloista kuin työmarkkinaosuuden kuntalisistä. Molempien kohdalla puhutaan miljoonaluokan menoista.

Panostamalla henkilökunnan työolosuhteisiin sekä tehokkailla ja systemaattisilla työllisyystoimilla voimme saavuttaa huomattavia säästöjä ilman leikkauksia. Rohkeutta investoida tarvitaan.

11. Jos kunnan tuloja pitää kasvattaa, miten se on tehtävä? Aseta seuraavat keinot tärkeysjärjestykseen.

  1. Nostamalla palveluiden asiakasmaksuja
  2. Nostamalla kuntaveroa
  3. Nostamalla kiinteistöveroa
  4. Myymällä kunnan omaisuutta
  5. Ottamalla lisää lainaa

Tässäkin kysymyksessä unohdetaan täysin kaupungin oman toiminnan parantamisen kautta saavutettava tulojen lisääntyminen. Kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot ovat melko huonoja ja keinoja ennen näiden käyttöä on kyllä olemassa.

Esimerkiksi luomalla parempia toimintaedellytyksiä yrityksille voimme kasvattaa yhteisöverokertymää. Samoin luomalla Keravasta houkuttelevamman asuinpaikan voimme vaikuttaa kuntaveron kertymään. Nämä eivät toki ole yhdessä yössä tehtäviä muutoksia, vaan vaativat pitkäjänteistä työtä.

Omaisuuden myynti on lyhytaikainen ilo eikä sen varaan tulisi käyttötaloutta juurikaan rakentaa. Poikkeuksen tässä tekee maankäyttöpolitiikka. On luonnollista, että kaupunki jalostaa kaavoituksen kautta omistamiaan maa-alueita ja saa sitä kautta myyntituloja esim. yritystonttien myynneistä. Lainan käyttö käyttötalouden tarpeisiin tulisi olla äärimmäinen poikkeus.

12. Koulun on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä. - Jokseenkin eri mieltä

Mielestäni koulun tehtävä ei ole ylläpitää kristillisiä perinteitä. Sen sijaan koulun tulisi mahdollistaa erilaisten perinteiden harjoittamisen osana koulun toimintaa. Esim. joulukirkko niille, jotka kokevat sen omakseen ja vastaavasti jokin toinen tapa ilmentää omaa kulttuuriaan niille, jotka eivät halua olla osana kristillisiä perinteitä.

Yksittäisten uskontokuntien vakaumuksien edistämisen sijaan koulun tulisi edesauttaa erilaisten kulttuurien ja uskontojen ymmärtämistä.

13.Perheille pitää maksaa kuntalisää alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidon tukemiseksi. - Jokseenkin samaa mieltä

Mielestäni nykyinen Kerava-lisä toimii vetovoimatekijänä kaupungillemme.

14. Kunnassani tulisi tarjota mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä suomenkielisissä kouluissa jo ennen peruskoulun kuudetta luokkaa. - Jokseenkin samaa mieltä

Ruotsin kieli on virallinen kieli Suomessa sekä erittäin käyttökelpoinen taito pohjoismaisessa yrityskentässä. Mielestäni olisi tärkeää mahdollistaa ruotsin kielen opiskelu jo ala-asteella niille, jotka siitä ovat kiinnostuneita.

15. Kuntani pärjäisi hyvin ilman maahanmuuttoa - Jokseenkin eri mieltä

Pitkässä juoksussa tarvitsemme lisää työvoimaa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Käytännössä tulemmekin tarvitsemaan lisää ulkomaista työvoimaa.

16. Kuntani pitää edistää oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutumista. - Täysin samaa mieltä

On sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta erittäin tärkeää, että oleskeluluvan saaneet ihmiset kotoutuvat ja integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin ja nopeasti. Tämä on keskeistä, jotta nämä ihmiset saadaan mukaan työelämään ja osaksi iloista veronmaksajien joukkoa.

17. Lähikirjastoja tarvitaan nykyistä vähemmän kun kirjat ja muu aineisto muuttuvat digitaalisiksi. - Täysin eri mieltä

En usko, että lähikirjastojen tarve vähenee digitalisoitumisen myötä. Fyysisten kirjojen merkitys varmasti vähenee, mutta samalla kirjaston rooli elää ajassa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Keravan kirjasto erittäin laadukkaan kulttuuri- ja tapahtumatuotantonsa myötä.

18. Kuntani pitää antaa koulujen salit ja muut kunnalliset liikuntapaikat maksutta urheiluseurojen käyttöön kun on kyse alle 18-vuotiaiden harrastuksista. - Jokseenkin samaa mieltä

Tämä olisi hieno saavutus. Keravalla on kuitenkin lähdetty rakentamaan harrastusten tukemista ja seura-avustuksia hieman eri näkökulmasta. En siis usko, että tämä tulee toteutumaan lähivuosina.

19. Keinukallioon suunniteltu montoimihalli pitäisi toteuttaa yhdessä Sipoon kanssa mahdollisimman pian. - Jokseenkin samaa mieltä

Mielestäni tämä hanke on kannatettava, mutta siihen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä. On vielä epäselvää, että toimisiko halli taloudellisesti kestävällä pohjalla vai kaatuisiko osa toimintakuluista kaupungin maksettavaksi. Mikäli hallin taloudellisia suunnitelmia ei saada aidosti kestävälle pohjalle, ei hallihanketta pidä väkisin viedä eteenpäin.

Toivoisin, että hankkeen yhteydessä huomioitaisiin myös Keinukallio-Kuusijärvi reitin ympärivuotisten käytön mahdollistaminen. Olisi luonnollista, että kuntarajat ylittävän yhteistyön myötä pyrittäisiin edistämään myös alueen muita yhteisiä liikuntahankkeita.

20. Kuntani pitää järjestää liputus Pride-tapahtuman kunniaksi. - Jokseenkin samaa mieltä

Kaupungin tulisi olla mukana edistämässä tasa-arvoa, yksi osoitus tästä voisi olla Pride-liputus.

21. Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut. - Jokseenkin eri mieltä

Tämä ei ole mitenkään yksinkertainen asia. On pidettävä huoli siitä, että Keravan asema metropolialueen kuntana säilyy kilpailukykyisenä niin elinkeinoelämän kuin työntekijöiden näkökulmasta. Tämä osaltaan puhuu ruuhkamaksuja vastaan.

Samaan aikaan on kuitenkin ajateltava sitä miten pitkässä juoksussa voimme vähentää liikenteen päästöjä. Keravalaisina meidän on panostettava asemaamme liikenteen solmukohtana ja huolehdittava siitä, että julkisen liikenteen yhteydet pääkaupunkiseudun suuntaan ovat mahdollisimman kattavat.

Ruuhkamaksujen sijaan näkisin mieluummin kokonaisvaltaisemman autoilun verotuksen muutoksen, joka ottaisi paremmin huomioon autoilun aiheuttamat haitat ihmisille ja ympäristölle. Tämän tyyppinen ratkaisu varmasti osaltaan nostaisi yksityisautoilun kustannuksia ruuhkaisimmilla alueilla (ja mahdollisesti madaltaisi haja-asutusalueilla), mitä en itsessään pidä huonona asiana. Tämä on kuitenkin kunnallispolitiikan ulkopuolella päätettävä asia.

22. Autoilun tarpeet on asetettava kävelyn ja pyöräilyn tarpeiden edelle myös taajamissa. - Jokseenkin eri mieltä

Kerava on strategiassaan linjannut haluavansa olla kestävän liikkumisen esimerkkikaupunki. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi onkin keskeistä, että erityisesti kävelyn ja pyöräilyn tarpeet otetaan huomioon kaupunkitilaa suunniteltaessa. Pinta-alaltaan pienessä kaupungissa on mahdollista rakentaa ja ylläpitää erinomaista kevyen liikenteen verkostoa.

En kuitenkaan näe, että tämä tavoite olisi erityisesti ristiriidassa sen kanssa, että myös autoilijoiden tarpeet otettaisiin huomioon.

23. Vanhan Keskuskoulun peruskorjaus pitää aloittaa lähivuosina. - Jokseenkin samaa mieltä

Rakennuksesta tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että koulu on turvallisesti peruskorjattavissa kouluksi. Mielestäni tässä asiassa on luotettava asiantuntijalausuntoihin. Tämän lisäksi rakennus on suojeltu ja mielestäni keskeinen osa kaupunkimme historiaa.

Keskustassa on tarve koululle. Pidän luonnollisena, että Keskuskoulu peruskorjataan, mikäli asian edetessä rakennus on säilynyt peruskorjattavassa tilassa. Tämä on mielestäni niin historiallisesti kuin aikataulullisestikin kestävin ratkaisu.

24. Äänioikeuden ikäraja kuntavaaleissa pitäisi laskea 16 vuoteen. - Jokseenkin samaa mieltä

Mielestäni tämä olisi ainakin selvittämisen arvoinen asia. Samalla tulisi luonnollisesti pohtia, että voisiko alaikäinen olla myös ehdolla valtuustoon.

25. Kuntani valtuusto tarvitsee käyttäytymisohjeet, joissa määritellään millainen käytös tai puhe valtuuston kokouksissa on kiellettyä. - Jokseenkin samaa mieltä

Viimeaikoina keskustelukulttuuri myös Keravan valtuustossa on mennyt huonompaan suuntaan. Erilaisia pelisääntöjä on kerrattu valtuustokauden aikana lukuisia kertoja. Osin tilannetta tietysti ruokkii yleinen keskustelukulttuurin rapautuminen sosiaalisessa mediassa. Pidän tärkeänä, että valtuustoryhmien kesken sovitaan käyttäytymisen pelisäännöt myös jatkossakin.

26. Politiikassa tarvitaan vahvoja johtajia, jotka panevat asiat kuntoon ilman kompromisseja. - Jokseenkin eri mieltä

Politiikka on aina jonkinasteisten kompromissien tekoa ja yhteisen edun hakemista. Tarvitsemme jämäkkää johtajuutta, joka asettaa reunaehdot tekemiselle, mutta se ei saa olla yhteistyön ja Keravan edun esteenä.