Datakeskus tuo Keravalle miljoonat — ympäristövaikutusten arviointi olisi silti pitänyt tehdä.
Keravan datakeskuksen asemakaava tuli lainvoimaiseksi toukokuun lopussa ilman yhtäkään valitusta, ja lähes 11 miljoonan euron maakauppa on määrä allekirjoittaa lähikuukausina. Kaupungin osavuosikatsaus näyttää jo, mitä se kassalle tarkoittaa: tämän vuoden tulos ennustetaan 2,6 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, ja ylijäämä syntyy kokonaan kiinteistöjen myyntivoitoista, joita datakeskuskauppa tuo kahdeksan miljoonaa budjetoitua enemmän. Tämä on kaupungin talouden kannalta hyvä uutinen, ja tulee tässä hetkessä tarpeeseen. Silti minua vaivaa yksi asia: hankkeesta ei tehty ympäristövaikutusten arviointia, eikä kaupunki sitä halunnutkaan. Mielestäni se oli virhe.
250 megawatin datakeskus ei ole pieni asia
Puhutaan 25 hehtaarin tontista ja noin 142 000 kerrosneliömetrin rakennusoikeudesta Lahden moottoritien varressa, Keravanjoen tuntumassa. Suunnitelmassa on viisi datakeskusrakennusta, joiden sähköteho on yhteensä 250 megawattia. Hanke rakennetaan vaiheittain: ensimmäinen rakennus valmistuisi vuosina 2028–2029 ja loput 2030-luvulla.
Vertailun vuoksi: naapurissa Tuusulan Jokelaan suunnitellusta datakeskuksesta on käynnissä ympäristövaikutusten arviointi, ja hanke on herättänyt asukkaiden keskuudessa erittäin vilkasta keskustelua. Jokelan datakeskuksen IT-teho on 96 megawattia. Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, sillä Tuusulan luku kertoo palvelinlaitteiden tehon ja Keravan luku koko laitoksen sähkötehon, johon sisältyy myös jäähdytys. Silti Keravan hanke on arviolta kaksinkertainen, ja Tuusulassa arviointi tehdään. Myös Järvenpään datakeskushankkeesta laaditaan arviointi, ja sen arviointiohjelma on ollut julkisesti nähtävillä.
Kaksi tahoa vaati arviointia, Kerava ei
Keravan hankkeesta ei tehty arviointia, koska Lupa- ja valvontavirasto päätti kesäkuussa, ettei sitä tarvita. Ennen päätöstä virasto kuuli viranomaisia ja kuntia, ja kannat jakautuivat.
Uudenmaan liitto katsoi, että hankkeen yhteisvaikutukset ovat rinnastettavissa YVA-lain mukaisiin hankkeisiin ja että arviointi pitää tehdä ennen luvitusta. Sipoon kunta, jonka alueen halki hankkeen 18 kilometrin voimajohto kulkisi, edellytti arviointia. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ei vaatinut sitä, mutta muistutti, että hankkeen mitoituksessa on perusteltua huomioida vaikutusten kokonaisuus, “eikä pelkästään pyrkiä sijoittumaan raja-arvojen alapuolelle”. Keravan kaupunki puolestaan totesi, että vaikutukset on selvitetty kattavasti kaavoituksen yhteydessä ja että valmiin laitoksen ympäristövaikutukset ovat vähäiset.
Toki asemakaavojen laadinnan yhteydessä tehdään selvityksiä, ja niitä on myös Keravan datakeskuksen osalta tehty. YVA on kuitenkin eri asia: se on lakisääteinen menettely, jossa arviointiohjelma ja arviointiselostus asetetaan julkisesti nähtäville, asukkaat, naapurikunnat ja viranomaiset lausuvat niistä, ja yhteysviranomainen antaa perustellun päätelmän, joka hankkeesta vastaavan on otettava huomioon.
Kysymyksiä riittäisi. Alueelta louhitaan noin 100 000 kiintokuutiometriä kalliota ja poistetaan yli 180 000 kiintokuutiometriä maa-ainesta, rinteessä, joka viettää kohti Keravanjokea. Lähin asutus on noin 70 metrin päässä hankealueen rajasta. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys nosti jo keväällä 2025 esiin Keravanjoen vedenlaadun rakentamisen aikana ja metsäalueen hiilinielun menetyksen.
Ympäristövaikutusten arvioinnin koko idea on, että nämä selvitetään ennen kuin päätökset ovat lukossa. Nyt ne selvitetään, jos selvitetään, siinä vaiheessa kun rakennuslupa on jo pöydällä. Tämän kokoluokan hankkeessa arvioinnin tekemättä jättäminen ei säästä aikaa vaan siirtää kysymykset vaiheeseen, jossa niihin ei enää voi vaikuttaa.
Hukkalämpö on vähin, mitä voi vaatia
Kysyin kaupunginhallituksessa jo joulukuussa 2025 osayleiskaavan yhteydessä, miten varmistetaan, että datakeskuksen hukkalämpö oikeasti hyödynnetään. Kysymys on edelleen auki. Datakeskus, jonka lämpö puhalletaan taivaalle, on ilmastonäkökulmasta katastrofi. Hukkalämmön hyödyntäminen ei tee siitä ilmastotekoa, mutta pienentää vahinkoa.
Hukkalämmöllä on tässä hankkeessa myös muodollinen paino. Kun Lupa- ja valvontavirasto päätti, ettei arviointia tarvita, se luki kaukolämpöverkkoon syötettävän hukkalämmön niihin toimenpiteisiin, jotka lieventävät hankkeen ilmastovaikutuksia. Päätös nojaa siis osin asiaan, josta yhä neuvotellaan.
Tämä on ratkaistavissa, mikäli tahtoa on. Keravan Energia teki Sipoossa juuri näin: OnZeron nestejäähdytteisen datakeskuksen hukkalämpö syötetään kaukolämpöverkkoon, noin 20 gigawattituntia vuodessa, mikä kattaa noin kolme neljäsosaa Söderkullan kaukolämmöstä. Osaaminen on siis jo omassa energiayhtiössämme, ja Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto kertoikin syyskuun lopussa valtuustolle neuvottelujen olevan käynnissä. Hukkalämmön hyödyntämisen pitäisi olla tämäntyyppisessä hankkeessa sopimukseen kirjattu ehto eikä toiveikasta puhetta.
Avoimuus on tässä hankkeessa myös tilivelvollisuutta
Rehellisyyden nimissä on todettava, että kaupunki ei ole tässä hankkeessa vain kaavoittaja ja lupaviranomainen vaan myös maanmyyjä, jolla on lähes 11 miljoonan euron intressi. Juuri siksi kaupungin olisi pitänyt olla se taho, joka haluaa riippumattoman arvioinnin, eikä se, joka toteaa sen tarpeettomaksi. YVA-menettely olisi antanut asukkaille ja naapurikunnille lakiin perustuvan oikeuden tulla kuulluksi.
Kaupungin lausunnon antoi kaupunkiympäristön toimialajohtaja viranhaltijapäätöksellä huhtikuussa. Hallintosäännön mukaan toimialajohtaja antaa lausunnot, “ellei asiaa sen merkittävyyden vuoksi käsitellä lautakunnassa tai kaupunginhallituksessa”. Tässä hankkeessa merkittävyys olisi ollut helppo perustella, mutta asiaa ei viety poliittiseen käsittelyyn. Yksikään luottamuselin ei siis punninnut, tarvitaanko näin suuressa hankkeessa riippumatonta arviointia.
Kun myyjä ja kaavan valmistelija ovat sama taho, avoimuus on tapa säilyttää luottamus. Sama periaate on ollut taustalla, kun olen vaatinut avoimuutta talousarvioprosessiin: päätökset, jotka valmistellaan suljettujen ovien takana, ovat harvoin huonoja tarkoituksella, mutta ne ovat aina huonompia kuin ne olisivat voineet olla.
Mihin voi vielä vaikuttaa
Kauppa tehdään ja hanke etenee, enkä sitä tällä hetkellä käytössäni olevien tietojen valossa vastusta. Arviointikysymys ei myöskään ole lopullisesti suljettu. Lupa- ja valvontaviraston päätöksen mukaan arvioinnin tarve on arvioitava uudestaan, jos hanke tai sen vaikutukset muuttuvat jatkosuunnittelussa. Julkisuudessa on puhuttu jopa 400 megawatin laitoksesta, ja päätös koskee 250:tä.
On myös useampi asia, joille tulisi saada varmistus: tieto varsinaisesta datakeskustoimijasta, hukkalämmön hyödyntäminen, hankkeeseen liittyvä ekologinen kompensaatio, Keravanjoen suojelu rakentamisen aikana ja ympäristövaikutusten seuranta niin, että tulokset julkaistaan asukkaille eikä vain arkistoida. Nähtäväksi jää, saammeko nämä varmistettua ennen kuin sopimus allekirjoitetaan.
Miljoonat kassaan on helppo päätös. Se, millaisen naapurin niillä ostamme, on se vaikea.
Kuva: Havainnekuva eteläisen Jokilaakson datakeskuksen asemakaavamateriaalista, Keravan kaupunki.