Tänään on julkaistu joulukuussa asetetun palveluverkkotoimikunnan ensimmäinen ehdotus: Killan koulu säilyy. Nykyisen rakennuksen tilalle rakennetaan entistä monipuolisempi koulun ja päiväkodin yhdistelmä.
Kiltaan rakennetaan uusi koulu vanhan koulun tilalle, ja uuteen rakennukseen siirtyy myös ruotsinkielinen koulu ja päiväkoti.
Kouluverkkoon liittyvät linjaukset eivät koskaan ole helppoja. Aiheen tekee kiperämmäksi se, että väestöennusteet povaavat lapsimäärän hetkellistä notkahdusta — myös tasaisesti kasvavalle Keravalle. Onko nykyiselle koulujen määrälle tarvetta? Missä koulujen tulisi sijaita? Investointina uusi koulurakennus on kaupungille merkittävä — rahaa sitoutuu seiniin, joiden ylläpito ja pääomakulut tulee kattaa yhteisistä varoista.
Miksi päädyin kannattamaan Killan koulun säilyttämistä?
Alueellinen kehitys
Keravalla on puhuttu viime vuosina yhä useammin alueellisesta eriytymisestä - eli segregaatiosta. Aihe on tuntunut poliittisesti yhtä hankalalta kuin korruptiosta puhuminenkin. Jos sen sanoo ääneen, niin myöntää sen olemassaolon. Tosiasia se kuitenkin on.
Myönnän avoimesti, että tähän asiaan minulla on myös henkilökohtainen side. Asun Killassa eikä minulle ole yhdentekevää mihin suuntaan alueen kehitys kulkee.
Kerava ei ole muusta pääkaupunkiseudusta irrallinen saareke. Voimme nähdä edessämme vastaavia haasteita, jotka muualla alueen isommissa kaupungeissa ovat jo arkipäivää. Killan alue kuuluu Helsingin seudun haastavimpaan viidennekseen useilla mittareilla. Miten resursseja kohdennetaan, mitä palveluja missäkin tarjotaan ja minkälaista asuntopolitiikkaa harjoitamme — näillä valinnoilla voidaan vaikuttaa alueiden ja koulujen eriytymiskehitykseen. Laadukkaalla lähikoululla voidaan nähdä olevan segregaatiota ehkäisevä sekä alueen elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta lisäävä vaikutus. Koulun lakkauttamisella taasen on helposti päinvastaisia vaikutuksia. Kilta on yksi Keravan alueista, johon tulee erityisesti panostaa, jotta eriytymiskehitys ei kulje kaupungin kannalta väärään suuntaan.
Koulun säilyttäminen on myös linjassa kaupungin juuri hyväksytyn strategian kanssa. Strategiassa olemme nostaneet lapset ja nuoret selkeäksi painopisteeksi ja linjanneet, että kaikille on turvattava yhtäläiset oppimisen mahdollisuudet. Koulun lakkauttamista puoltavissa puheenvuoroissa on tuotu esiin näkemyksiä siitä, kuinka rahaa sijoitettaisiin seinien sijaan mieluummin opetukseen. Kaunis ajatus, mutta pelkäänpä että sellaiseksi se myös jäisi. Millä mekanismilla varmistettaisiin, että säästö todella päätyisi opetukseen? Kunnollinen koulurakennus sen sijaan on konkreettinen toimi, jolla opetuksen olosuhteita voidaan turvata.
Liikuntaolosuhteet
Killan koulun lakkauttaminen olisi samalla tarkoittanut kaupungin yhden keskeisimmistä liikuntasaleista purkamista. Kilta on ainoa sali Keravalla, jossa voidaan järjestää koripallon kilpailutoimintaa. Itsellänikin on tunneside kyseiseen saliin — olen viettänyt nuoruudessani siellä lukemattomia tunteja sulkapallon parissa. Mutta tätä henkilökohtaista sidettä oleellisempaa on se, mitä salin menettäminen tarkoittaisi koko kaupungin liikuntaolosuhteille.
Näin keskeisen lajin olosuhteiden alasajo ei käytännössä ole missään vaiheessa ollut vaihtoehto, joten esityksenä on ollut Kurkelan koulun salin lattian vaihto parketiksi. Tämä taasen olisi tarkoittanut, että salibandyn pelaaminen Kurkelassa olisi vaatinut erillisen maton asentamista joka kerta, kun lajia vaihdetaan. Viikkotasolla tuntikausien mattotalkoot ja salikapasiteetin selkeä väheneminen ei yksinkertaisesti ole asukkaiden etu. On myös täysin kestämätön ajatus, että näitä asioita “pohditaan myöhemmin”.
Katse tulevaisuudessa
Vaikka on nähtävissä, että lasten määrä Keravalla notkahtaa hetkellisesti, on kaikissa koulun purkamisen sisältäneissä skenaarioissa nähty tarve uudelle koululle vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä puhutaan siis noin seitsemän vuoden aikajänteestä, jonka ajan kouluinvestointia voitaisiin lykätä. Kyseessä ei siis ole hukkainvestointi, vaan korkeintaan investoinnin tekeminen muutama vuosi aikaisemmin kuin on aivan pakko. Argumenttina on käytetty, että Kilta ei välttämättä ole asuntokehityksen näkökulmasta paras paikka tulevaisuuden koululle. Näin voi ehkä ollakin, mutta on vaikea nähdä kuinka mikään koulu Keravalla olisi kohtuuttoman väärässä paikassa. Etäisyydet kaupungissamme ovat tosiasiallisesti varsin maltillisia.
Tässä on mielestäni koko keskustelun ydinasia: segregaation mahdollisen lisääntymisen talousvaikutuksia eikä muita oheisvaikutuksia ole lakkautus-skenaarioissa voitu riittävällä tasolla arvioida. Miten voimme tehdä peruuttamattoman päätöksen ilman tätä tietoa? Kun tämä arvio puuttuu, ei opetus- ja liikuntaolosuhteisiin panostaminen tunnu pitkällä aikavälillä taloudellisestikaan niin älyttömältä ajatukselta. Kaupungin talouden kannalta nämä ovat toki raskaita investointeja ja tasapainon säilyttäminen on tärkeää.
Nyt tehty ratkaisu mahdollistaa Killan alueen elinvoimaisuuden kehittymisen positiiviseen suuntaan. Se säilyttää alueen houkuttelevana lapsiperheille ja turvaa liikuntaolosuhteiden säilymisen hyvällä tasolla.
Palveluverkkoon liittyvät ratkaisut ovat pitkän aikavälin päätöksiä — ei lyhytnäköistä pikavoittojen tavoittelua. Killan osalta tehtiin mielestäni oikea ratkaisu.