Tämä on yhteiskirjoitus Laura Tulikorven kanssa ja se on julkaistu myös Keski-Uusimaa lehdessä 31.10.2025
Vihreä valtuustoryhmä on jo vuosien ajan pyrkinyt edistämään avoimempaa ja osallistavampaa talousarvioprosessia Keravalle. Perinteeksi on kaupungissamme muodostunut tapa, jossa kaupunginjohtajan talousarvioesitys ja siitä seuraavat poliittiset neuvottelut käydään kulisseissa ilman, että asukkailla on mitään näkyvyyttä tuleviin suunnitelmiin. Vasta, kun ratkaisut on jo valmiiksi leivottu, päästetään asukkaat ihastelemaan lopputulosta. Poliittista tahtotilaa tilanteen muuttamiseksi ei Keravalla ole valitettavasti löytynyt.
Vaikka pyrkimyksemme asioiden muuttamiseksi ovat välillä tuntuneet varsin tuloksettomilta, voimme tänä syksynä juhlia pientä erävoittoa myös Keravalla: kaupunki on julkaissut tiedotteen kaupunginjohtajan talousarvioesityksen keskeisimmistä sisällöistä. Ensimmäistä kertaa kaupunginjohtaja Ronnun näkemys muun muassa verotuksen tasosta tulee näkyväksi ennen kuin poliittiset ryhmät käyvät omat neuvottelunsa. Samoin on kerrottu esityksen pohjana olevista painopisteistä. Tämä on tervetullut askel kohti avoimempaa toimintakulttuuria, mistä on syytä kiittää kaupunginjohtajaamme.
Matkaa on kuitenkin vielä kuljettavaksi. Kaupunginjohtajan esittämä talouden raami sisältää veronkorotuksen, mutta kokonaisuuden muu sisältö on vielä lukujen osalta pääosin piilossa. Talousarvioesitys ei edelleenkään ole julkinen.
Toinen esittämämme kritiikin kohde on ollut veroprosenttien päättäminen irrallaan talousarviosta. Useassa kaupungissa talouden keskeisimmät päätökset tehdään samanaikaisesti, jolloin tulojen ja menojen yhteensovittaminen on läpinäkyvää. Keravan kaupunginvaltuuston kokoontuessa marraskuussa päättämään veroprosentin mahdollisesta muutoksesta, ei asukkailla ole mahdollisuutta arvioida päätöksen oikeasuhtaisuutta, koska varsinainen talousarvio julkaistaan vasta joulukuussa. Mikäli valtuusto päätyy veropäätöksessään kaupunginjohtajan esityksestä poikkeavaan ratkaisuun, on mielenkiintoista nähdä miten sitä valtuustosalissa perustellaan.
Jaksamme yhä uskoa, että keravalaisia kiinnostaa asuinpaikkakuntansa asiat. Niistä keskeisimpiä on se mihin asukkailta kerättyjä veroja käytetään. Sitra on tutkinut asukkaisen laajempaa osallistamista kuntien talouden suunnittelussa. Kuuden kunnan kokeilussa satunnaisotannalla valitut kansalaispaneelit puntaroivat mm. talouden tasapainoitusta, strategista ohjausta, investointeja sekä asuntotarjontaa. Tulokset olivat lupaavia: “Kun tietopohjainen kuntalaisten osallistuminen nähdään talouden suunnittelun voimavarana, se vahvistaa kuntien päätöksentekokykyä, tukee niiden itsehallintoa sekä toteuttaa hallinnon läheisyysperiaatetta”.
Kuva Towfiqu barbhuiya, Unsplash