Tämän illan valtuuston kokous oli aikaisempiin nähden omalta osaltani hieman poikkeuksellinen: esityslistan asiat olivat käytännössä tuttuja jo kaupunginhallituksen kokouksista. Kokoustamisen sykli on muuttunut viikoittaiseksi ja alkusyksy onkin ollut varsin tiivis politiikan osalta. Käytännössä viimeisen kuukauden ajan on normaalin kokoustamisen lisäksi jokaiselle viikolle osunut päivä tai kaksi valtuustokauden suunnittelua eri seminaareissa. Tällä hetkellä politiikan saralla on on paljon palloja ilmassa - talouden suunnittelu, sote-uudistus, keskustan aluekuvan määrittäminen sekä asuntomessut muutamina esimerkkeinä.
Illan kokous alkoi asuntomessu-projektin esittelyllä. Asuntomessuihin on alle kolme vuotta aikaa, mikä on lähempänä kuin ajattelisikaan: paljon on työtä tehtäväksi ennen messuporttien avautumista. Omakotirakentajille tontit tulevat näillä näkymin myyntiin vuoden 2022 alkupuolella.
Asuntomessut ovat parhaimmillaan erinomainen käyntikortti kaupungille. Ne eivät kuitenkaan ole kaupungin kannalta haasteeton tai riskitön projekti. Melusuojauksen hinta tulee olemaan merkittävä, mutta kuinka merkittävä? Onko aikataulu liian tiukka, jotta kaikki saadaan valmiiksi ajoissa? Ylimääräisiin viivytyksiin ei liene varaa, jotta Keravan 100-vuotisjuhlia päästään juhlistamaan myös asuntomessujen muodossa!
Esittely toimi pohjustuksena illan kokouksessa olleelle messualueen asemakaavan hyväksynnälle. Käsittelyssä ollut kaava-materiaali on varsin perinpohjainen. Erilaisia selvityksiä on tehty lukuisia arkeologisista kaivauksista luontoarvojen määrittämisen kautta meluselvityksiin. Valtuutetun lukupaketti olikin tällä kertaa lähes 900-sivuinen. Asuntomessujen kaava-alueelle on suunniteltu rakennettavan asuntoja noin 950 asukkaalle.
Mainitsemisen arvoista on myös se, että kaava-alueesta noin puolet on viheraluetta. Moottoritien varteen rakennettava melusuojaus mahdollistaa sen, että jokivarren alue saadaan virkistysaluekäyttöön - vieläpä siten että melutaso tulee täyttämään nykyiset määräykset. Alueen toteutuessa luvassa on siis uusia ulkoilumahdollisuuksia kaikille keravalaisille.
Jokilaakson Kivisillan asemakaavan hyväksymisen lisäksi valtuuston listalla oli mm. talouden seurantaa kuluvan vuoden osavuosikatsauksen ja talousarviomuutosten muodossa. Katse on jo aika tiukasti käännetty tulevien vuosien suunnitteluun, mutta kuluvan vuoden toteumasta toki saadaan hyvää pohjaa tulevaisuuden ratkaisujen linjaamiseen. Tämän vuoden osalta ennuste näyttää yli 10 miljoonaa alijäämäiseltä, mutta koko totuus selvinnee vasta valtion koronan hoitoon myönnettävien avustusten suuruuden ratkettua lopullisesti.
Muilta osin käsiteltävänä oli pääasiassa nippu vastauksia jo viime valtuustokaudella tehtyihin aloitteisiin. Oman mausteensa antoi Perussuomalaisten palautusesitys heidän ryhmänsä tekemän aloitteen vastauksen osalta (kaupungin ja ELY-keskuksen välisen pakolaissopimuksen purkaminen). Käytännössä sopimus takaa kaupungille noin puolen miljoonan euron vuosittaiset korvaukset tämän ihmisryhmän (25 henkilöä kolmen vuoden välein) kotoutumislain mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta sopimuksen purkaminen ei olisi millään muotoa järkevää, inhimillisistä perusteista puhumattakaan. Äänestämään päästiin siis tänäänkin, lopputulos onneksi niin taloudellisesti kuin oikeudenmukaisestikin oikea.
Kuva: Havainnekuva Jokilaakson Kivisillan asemakaavamateriaalista.